Lahja 2-veelle Muumifanille

Läppärini kansioita selaillessa bongasin pari julkaisematonta ompelustani blogikuvakansiostani. Tadaa, tässä yksi niistä esittelyä vailla olevista ompeluksista: kummitytölle synttärilahjaksi jo alkuvuodesta ommeltu ja annettu Muumimamman esiliina! Kaava ja idea omasta päästä, kangas Eurokankaasta. Muumimamma maalattu kangasmaalilla ja sudilla. Kanttinauhaa menikin koko rulla. Suunnitelmissa oli pari lisäjuttua vielä tähän, mutta kanttinauhan loppuessa päätin jättää ne odottamaan vaikkapa joulua. 

Rakastan tehdä lahjoja itse ja etenkin kun tiedän lahjansaajan arvostavan itsetehtyä. Viime joululahjaan muuten liitin juuri tälle samaiselle tytölle itse piirtämäni, kirjoittamani laminoidut lorukortit.

Kesämekkosia kaksin kappalein

Tänä kesänä on tullut ommeltua todella vähän. Pari kesämekkosta tein alkukesästä ja yhdet keskeneräiset ruttulegginsit olen viimeistellyt. Mekoista tuli kivoja sain tuhottua haalimiani Noshin kankaita niihin! Helmoihin käytin joskus tilaamaani joustopitsiä. Kaavan nappasin jostain Ottobrestä ja vähän taas muokkasin omaan makuun sopivaksi. 

Kesämekkopostaus hiiiieman myöhässä, pianhan on jo syksy ja aika ruveta syksyn ompeluksiin. ;) Vaikka hienostihan noita mekkoja käyttää myös noin pitkähihaisen päällä niinkuin alkukesän viileillä säillä.

Kamuille peittoja

Välillä ommellessani kummastelin, minne ne kangaskappaleet tai pienet silppuset oikein häviää kesken homman. No lapsihan se kävi nappasemassa ne leikkeihinsä, peitteli niillä nukkeja ja nalleja. Mikä vain kävi peitoksi, vaikka lattialle eksynyt tiskirätti! Tajusinpas sitten että voisin ihan ommella niille kavereille muutaman peiton. Lisäksi tein settiin sopivan tyynyn (mulla odottaakin pari isoa pussia vanua työtä X). Ja niistähän tuli aika kivoja! Alimmaista kuosia lähti yksi setti viime jouluna meidän "vauvaryhmän" salaiselle jouluystävälle.

Kyllähän näistä näkee että itsetehtyjä on ja ei mitään täysin virheettömiä, mutta pääasia että käyttäjä (ainakin meidän tyttö) on tyytyväinen. ❤

PST. Tätäkin blogiani voi nyt seurata Bloglovinin kautta. ツ

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Ruttulegginsejä!

Jokin aika sitten sain tämmöiset aikaiseksi. Niin nopeita tehdä... vaan ei sittenkään! Ehkä joku ompelee näitä viidet päivän aikana, minulla menee näihinkin koko päivä, yksiin. Tai eipä sitä ikinä pysty keskittymään täysin ompeluun, kun on muutakin tehtävä. Mutta kivannäköisiä leggareita näistä tulee. Nuo raidalliset on olleet suuressa suosiossa, kukalliset odottelee vieläkin resoreitaan...

Aluksi kirosin ensimmäisten housujen kanssa, että en enää ikinä tee tämmöisiä. No siltihän innostuin noita toisiakin tekemään. Eniten ärsytti siis framilonin ompelu, että polvien tienoille sai rypytykset. Mutta on nämä vaan ihanat ja istuu kivasti meidän hoikalle tytölle! Kaavan löysin siis Ottobren 1/2014 lehdestä, puntteihin sovelsin resorit jotta housut olisivat pidempi-ikäiset (kasvaa tuo tyttö pituutta niin nopeasti!).

Nyt olen tämän viikon ollut flunssassa ja vietellyt myös sairaspäiviä kotonakin. Käytännössä olisi ollut aikaa uusille ompeluksille, mutta en ole jaksanut tehdä. Mikä onkin poikkeuksellista, koska yleensä kipeänä minulle tulee vimma tehdä kaikkea!

Pupuhuppari jacquardneuloksesta

Tämän ompeluksen tein kyllä jo useampi kuukausi sitten, mutta en ole ehtinyt/muistanut jakaa kuvia blogiin! Instagramiin olen kyllä nykyään (sinne liittymisen jälkeen) jakanut tekeleitäni (minua voi seurata @paivi.tee). Sieltä nopeiten näkee aikaansaannokseni.

Huppari on tehty Ottobren 3/2014 Dinosaur kaavalla, jätin vain dinosaurusjutut pois, helmakäänteen sijasta tein leveän resorihelman ja aplikoin pupun etukappaleeseen. Huppari on tehty Noshin jacquardneuloksesta "Hearts", kangas on ihanan pehmoisen ja laadukkaan tuntuista. Erilaista ommella kuin trikoot mitä minulla melkein kaikki muut kankaat on. Hupun jouduin tekemään eri kankaasta, kaapista löytyneestä joustocollegesta kun sydänkangas ei riittänyt huppuun saakka (en ollut suunnitellut mitä teen kankaasta ja sitä oli muistaakseni vain puolisen metriä).

Tällä kaavalla ja resorihelmalla haluan kyllä tehdä vielä toisenkin hupparin, vaikka ensi syksyksi!

PS. Ei tämäkään ompelus sujunut ilman ongelmia... ihan hassu ongelma olikin: saumuroin resorin väärältä puolelta helmaan, what the...?! :D

Keltainen seepratunika

Keltainen on lapseni lempiväri. Torstaina sain päähäni että täytyyhän meidän ommella lauantaiksi lapsimessuille "messumekko"! Välillä tulee näitä viime hetken päähän pistoja. Torstaina siis piirsin kaavat ja leikkelin kankaat, perjantaina ompelin (ja kiireessä kirosin kun perinteisesti kaikki ei mennyt nappiin...). Sain kuitenkin ihmisten aikoihin vaatteen valmiiksi.

Kaavana käytin Ottobre 1/2015 lehden Free Stars jerseymekkoa. Kauaskantoisesti valitsin koon 98cm, mutta tässä mallissa olisikin pienempi kokokin ollut hyvä kun olkasaumat ei ole pukiessa kirraamassa vaan tässä on väljät hihat pukea. Hihat olikin hihansuista niin hurjan väljät että kaventelin niitä ommellessani ja päätinkin käänteen sijasta tehdä resorit (koska rakastan resoreita!). En muutenkaan ompele ikinä OB:n huolitteluohjeiden mukaan. Ohjeissa kun neuvotaan esim ompelemaan ensin toinen olkasauma, sitten resori, ja sitten vasta se toinen olka. Minä ompelen molemmat olat ja muutkin saumat - ja vasta lopuksi resorit renkaaksi ommeltuna! Omasta mielestäni saan siten siistimmän jälen.

Kangasvalintana oli jo jonkun tovin kangaslaatikossa odottanut Noshin keltainen seeprakangas. Hihoiksi valitsin Noshin pastel polka dotsin, koska halusin hihat eri kuosista kuin etu- ja takakappaleet. Seepraa jäi vielä sen verran että siitä teen kesäksi varmaan pari toppia. Helmaan aplikoin puuvillaisesta palasesta sydämen, kuten aiemmin ompelemaani kamerapaitaankin!

Perustrikoopaitaa pitkästä aikaa (kamerakuosilla)

Kolmen päivän vapaaputki (nykyään vuorotyö ja joululistan ihanat arkipyhävapaat) takana, ja pitkästä aikaa sain aikaiseksi ommeltua trikoopaidan. Ihan peruspaitaan en tyytynyt pelkästään, vaan pitihän tähänkin saada jokin kiva yksityiskohta, joten aplikoin sydämen etukappaleeseen. Yllättävän hyvin onnistui aplikointi ekaa kertaa trikooseen, ei pahemmin kupruile kuten pelkäsin (silitettävällä liimakankaalla kiinnitys ja nurjalla tukikangas). Tämä on tehty samasta Ottobren trikoopaidan kaavasta kuin aiemmatkin, 86 kokona hiukan pidennetyillä hihoilla. Seuraavat täytyy kyllä tehdä jo 92 kaavaa käyttäen kun pukiessa alkaa käymään aika naftiksi ja pelkään että saumat paukkuu! ;) Eli jostain tarvis sitten tilata isompia kokomerkkejä.

Tänä viikonloppuna onkin sitten omat Nosh-kotikutsuni. Ehkäpä tämänkin sai sysäystä ompeluintoon ;)